Saavutettavuus on aihe, josta on puhuttu jo pitkään ja Suomessaki se on noussut esiin 2019 voimaantulleen lain ”Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta” myötä. Laki velvoittaa julkista sektoria ja joukkoa muita toimijoita toteuttamaan digitaaliset julkaisunsa ja palvelunsa saavutettavina.
Mitä saavutettavuus on?
Saavutettavuudella tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna digitaalisen maailman esteettömyyttä, joka mahdollistaa kaiken sisällön käyttämisen jokaiselle, henkilön mahdollisesta vammasta tai toimintaesteestä huolimatta. Saavutettavuus ei kohdistu vain vammaisiin vaan kaikkiin käyttäjiin ja saavutettavista toteutuksista hyötyvien määrä on valtava.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että kaikki sisältö ja toiminnallisuus on oltava kaikkien käyttäjien käytettävissä ja ymmärrettävissä niillä välineillä, joita he verkon selaamiseen käyttävät.
Saavutettavuuden kriteereitä määrittävien perusteiden mukaan kaiken sisällön on oltava:
- havaittavaa
- hallittavaa ja
- ymmärrettävää
Eli esimerkein ilmaistuna sisältö on voitava nähdä tai kuulla, käyttöliittymää on kyettävä käyttämään eri mekanismein, ei pelkästään hiirellä. Ymmärrettävyys tarkoittaa sekä sisällön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä että toiminnallisuuden ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi lomakkeiden toiminta on oltava ymmärrettävää ja suunniteltu mahdollisten virheiden estämiseksi.
Mistä saavutettavuuden tarve syntyy?
Ehkä yleisimmin ymmärretty käyttäjäryhmä ovat näkövammaiset. Ajatellaan, että sokeiden on kyettävä käyttämään sivustoa ruudunlukijan avustuksella mutta tämä on vain jäävuoren huippu; Pienen pieni osa niitä toimintaesteitä, joita saavutettavuudella pyritään poistamaan.
Suurin saavutettavuuden tarvetta aiheuttava syy on erilaiset kognitiiviset toimintaesteet. Ja yksinkertaisimmillaan saavutettavuutta parannetaan tuottamalla sisältöä käyttämällä selkeää kieltä. Värien valinnassa tulee huomioida värien erottamisen (värisokeus) puutteet ja kaikkien käyttäjien kohdalla riittävä kontrasti eli sisällön erottuvuus. Nämä liittyvät havaitsemiseen.
Syyt, jotka vaikeuttavat sisällön käyttämistä voivat olla synnynnäisiä tai vaikkapa sairauden tai tapaturman aiheuttamia.
Selkokeskuksen ajoittain tekemän selkokielen tarvekartoituksen mukaan Suomessa on jo noin 650 000 – 750 000 ihmistä, jotka kuuluvat selkokielen kohderyhmiin. Tutkimusten mukaan nuorten lukutaito ja luetun ymmärtäminen on heikentynyt. Myös työikäisistä jo suuren osan lukutaito on heikko. Lisäksi selkeän kielen tarvetta nostaa esimerkiksi maahanmuuttajien kasvanut määrä. On selkeää, että selkokielen tarve on kasvussa.
Miksi sivuston tulisi olla saavutettava?
Laki velvoittaa julkista sektoria mutta hyödyt tulevat myös muille toimijoille. Yksityistä sektoria pääsääntöisesti kiinnostaa taloudellinen hyöty ja onkin selvää, että sulkemalla suuri joukko potentiaalisia asiakkaita oman julkaisun ulkopuolelle ei ole avain menestykseen.
Eikä kyse ole vain rahallisesta hyödystä vaan moraalisesta velvollisuudesta palvella kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti. Kyse on tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja siten myös yrityksen imagosta.
Mitä saavutettavuuden toteuttaminen vaatii?
Jälleen lyhyt vastaus; ei juuri mitään ylimääräistä. Sisällön tuottaminen saavutettavana ei edellytä juurikaan lisätyötä vaan sitä, että se mitä tehdään, tehdään oikein. Saavutettavuuden varmistaminen ei siis ole kallista mutta se on kallisarvoista.
Saavutettavuus on suurimmalta osin oikein tuotettua sisältöä ja vain pieneltä osalta tekniikkaa.
Hyvin monet saavutettavuuden toteuttamiseen käytettävät keinot ovat pitkälti samoja mitkä hyödyttävät myös sijoittumista hakukoneiden hakutuloksissa. Ja kukapa ei haluaisi sijoittua hakutuloksissa kilpailijoidensa edelle.
Miten Seloit Oy liittyy saavutettavuuteen?
Olen yksi niistä vain muutamista Suomalaisista sertifioiduista saavutettavuusasiantuntijoista. Olen kansainvälisen saavutettavuusalan ammattilaisten organisaation IAAP jäsen ja sertifioitu CPWA (Certified Professional in Web Accessibility) ammattilainen. Olen kirjoittanut saavutettavuudesta ainakin toistaiseksi ainoan Suomalaisen tietokirjan Saavutettavuusopas (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Olen laatinut mm. Helsingin kaupungin jakaman ”Opas saavutettavan sisällön tuottamiseen” -oppaan (Creative Commons lisenssillä) sekä muita vastaavia ohjeistoja. Olen pitänyt vuosien mittaan lukuisia koulutuksia saavutettavuudesta ja tehnyt saavutettavuusauditointeja organisaatioiden sivustoihin Corellia Helsinki Oy palveluksessa.
Mikäli saavutettavuus kiinnostaa tai haluat oppia lisää. Tutustu kirjaani, ota yhteyttä tai käy tutustumassa saavutettavuusaiheisiin palveluihin Corellia Helsingin sivustolla (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Kari Selovuo
kari@seloit.fi
045 3580 333
